Maailma näyttää nyt jo paljon valoisammalta kuin toissapäivänä. Pepistä on kehkeytynyt aivan uskomattoman ihana ja huolehtivainen emo, kun sen pää selvisi, kivut vähenivät ja vaistot heräsivät. Peppi on luottavainen sen suhteen, että voimme käsitellä pentuja ja auttaa sitä makuulle menossa, kääntymisissä ja pentujen pesuissa. Pentulaatikko hohtaa puhtauttaan, kakatkin on siis nyt siivottu viivyttelemättä ja maitoa tulee runsaasti. Näin homman kuulisikin toimia.
Laitetaanpa tähän pentusista pienet esittelyt kuvan kera. Porukka on kaikin puolin erittäin tasainen, painot ovat 10 gramman tarkkuudella samansuuruiset, jokaisella on kyky ja halu etsiytyä nisille sekä lämpimään ja äännellä, jos tarve vaatii. Suuria eroja ei siis pysty löytämään, keskityn näin ollen niihin pieniin eroihin, mitä on ollut havaittavissa.
 |
| Iines 3 vrk |
Iines on ollut aavistuksen edellä muita vaistonvaraisten reaktioiden kanssa. Sen maitoimuun tuli ensimmäisenä pumppausliike, se esitteli ensmmäisenä selkeän rauhoittavan signaalin (haukottelu), se on myös porukan äänekkäin silloin, kun jokin on vialla, eli on kylmä, nälkä tai kakka/pissahätä. Iineksestä näyttäisi tassujen tummumisen perusteella tulevan roan-värityksellinen, siis samanvärinen, kuin isänsä on.
 |
| Juti 3 vrk |
Juti on aivan uskomattoman suloinen mussukka. Se on syömisen suhteen kaikki tai ei mitään-tyyppi. Se taklailee muita nisiltä silloin, kun ruokailutilanne on päällä, mutta kun maha on täynnä, se vetäytyy emon jalan päälle lämmittelemään ja nauttii lämmöstä täysin siemauksin muiden ahkeroidessa tyhjässä baarissa. Pojat nyt vaan ovat mukavuudenhaluisia, se on tässä kolmen pentueen kohdalla moneen kertaan todettu. Jutin väritys on valkoisilta alueilta porukan vaalein ja voi olla, jos ei nyt tulevina päivinä enempää tummumista tule, että Jutin väri tulee olemaan valkoinen ruskein merkein. Aika näyttää.
 |
| Lissu 3 vrk |
Lissun elämän dramaattinen alku ei ole menoa haitannut. Jatkuvasti ihmettelen, kuinka vahva ja sinnikäs pentu on kyseessä. Lissu on juurikin se pentu, joka oli ensimmäisenä tulossa, ja jonka istukka ehti jo osittain irrota ennen leikkausta. Tästä ei ole muuta muistoa kuin hieman kellertävä karvapeite, joka kyllä vaalenee ajan saatossa. Lissu ei pidä juurikaan meteliä itsestään, mutta hoitaa kaiken tarvittavan varsin helpon näköisesti. Lissun karvapeite on tässä vaiheessa kaikkein voimakkaimmin laineikas. Lissun tuleva väritys on vielä vähän arvoitus: senkin anturat tummuvat vauhdilla, mutta karvoihin saakka roan-väriä ei ole tullut.
Meillä on nyt pennunkysyjien suhteen sikäli onnellinen tilanne, että tarjolla on useampi ihana koti, joihin ilomielin pennun luovuttaisimme. Kuitenkin asialla on kääntöpuolensa; pentuja ei ole nyt niin montaa, kuin odottavia koteja olisi, eli osa perheistä jää ikävä kyllä tällä kertaa ilman. Emme tiedä pennuista vielä paljoakaan, koska tutustumisjakso on vasta aivan alussa, joten sitä, mikä pentu mihinkin perheeseen menee, ei pysty vielä lainkaan sanomaan. Kunhan nuo muruset tuosta hieman varttuvat, alkaa sitten palapelin kokoaminen. Nyt keskitymme elämän hyvään alkuun.
