1) Älyllistä haastetta päivittäin
- Nenänkäyttöä ja etsintäleikkejä, esimerkiksi omassa kädessä hajustettujen käpyjen etsintää metsässä muiden käpyjen joukosta tai sadesäällä makupalojen piilottelua sisätiloissa. Jäljestysharjoitukset ja ihmisen etsintä ovat oman kokemukseni mukaan parhaimpia koiran väsyttäjiä. Kokeilkaa myös esimerkiksi verijälkeä tai sienestystä; vain mielikuvitus on rajana, mihin kaikkeen koiran nenä pystyy. Koiralle voi hyvin opettaa esimerkiksi avainnipun hajun ja etsimiselle käskysanan, ja tämä taito voi osoittautua joskus oikein hyödylliseksi.
2) Säännöllisyyttä elämään
- Koira oppii nopeasti tiettyyn rytmiin ja sopeutuu lepoaikoihin hyvin, kunhan vastapainona on riittävästi aktiviteettia. Joka päivä toistuva lepo samaan aikaan helpottaa koiraa rauhoittumaan levolle.
3) Riittävästi liikuntaa ja vapaanaoloa
- Lagottoa voi yleensä pitää hyvin vapaana, ja lenkkeilyn olisi hyvä olla tasaista etenemistä epäsäännöllisessä maastossa niin, että nenänkäytölle jää riittävästi aikaa. Luonto on täynnä erilaisia hajuja, ääniä ja ilmiöitä, joiden tutkiminen tyydyttää lagoton tekemisen halua ja rentouttaa mieltä. Ulkoilulle pitää jättää riittävästi aikaa. Riehumien kivan koirakaverin tai omistajan kanssa nostaa koiran stressitasoa, rentouttava vaeltelu pitää mielentilan tasaisempana.
4) Uusien asioiden opettelu ja älylliset haasteet
- Kolme toistoa kolmesti päivässä. Tässä on kultainen sääntö minkä uuden asian tahansa opetteluun. Vain kolme toistoa kerrallaan, kolme eri harjoituskertaa päivässä. Joka päivä. Se riittää vaikka maailmanmestaruuteen asti. Katsekontakti, tassun antaminen, jalkojen välistä pujottelu, seisominen neljällä jalalla, puun kiertäminen, haukkuminen, postin kantaminen, lelujen siivoaminen lelukoriin... Temppuja on tuhansia, joten tässäkään ei mahdollisuudet lopu koskaan kesken. Temput voivat olla täysin hyödyttömiä tai esimerkiksi johonkin harrastuslajiin tähtääviä. Koira ei tiedä opeteltavan asian tähdellisyyttä, se vain iloitsee uuden asian harjoittelusta.
5) Tilan rajaaminen
- Koti on vilkkaalle koiralle kuin huvipuisto. Mitä suurempi tila, sen enemmän mahdollisuuksia ja mielenkiintoa. Meillä Zeta on päivällä yksinoloaikansa rajatulla alueella eteisessä, joka on noin kaksi metriä leveä ja kymmenen metriä pitkä. Alueella on peti, purtavaa, vesikuppi ja pieni matto, ei juuri muuta. Zeta on sopeutunut hyvin tähän järjestelyyn ja on hyvin rauhallinen yksinollessaan. Mitä nyt vähän välillä on petiä tuhosteltu ja eteisen rottunkilipastoa. Muuten olemme selvinneet erittäin vähäisillä tuhoilla.
