Mollyn (http://comese.net/Morchella-%22Molly%22.php) kasvattaja Francesco kertoi minulle tammikuussa, että hänellä olisi tiedossa kiva nuori uros, joka etsii kotia. Chicco on virallisesti Francescon kasvatti, mutta todellisuudessa se on syntynyt Francescon hyvän ystävän luona. Chiccon oli varannut eräs politiikassakin mukana oleva herrasmies, ja Chicco jäi synnyinkotiinsa kasvamaan ja odottamaan uutta omistajaansa. Mies ei kuitenkaan koskaan saapunut hakemaan koiraansa, ja lopulta hän joulukuussa ilmoitti, ettei aio taloudellisten vaikeuksen vuoksi tullakaan. Tässä välissä Chiccolle oli aloitettu jo tryffelikoulutus.
Kun sain tammikuussa tietää, että Chicco on uudestaan myynnissä, halusin ilman muuta tämän pojan Suomeen. Chiccon isä on nimittäin itselleni kaikin puolin erittäin mieluinen Bscuby-niminen yli 10-vuotias hyväkuntoinen, rodunomainen uros. Toivoisin todella saavani Chiccon Suomeen, yhtenä tärkeänä syynä se, että sen isän puolen sukua ei ole täällä ennestään ja Suomeen tarvitaan uutta verta. Minulla oli yksi potentiaalinen ostaja tiedossani, mutta ikävä kyllä perheen lapset eivät hyväksyneetkään näin aikuisen näköistä koiraa perheeseen. Eihän se enää ulkonäöltään ole pentu, mutta kyllä se vielä käytökseltään on ja tulee pitkään olemaankin.
Chicco on eläinlääkärin tarkastama, rekisteröity, sirutettu ja madotettu pienehkö poika, jolla on oikeanlainen leikkaava purenta ja kivekset ok. Se on italaialaiseen tyyliin asunut tarhassa, mutta varmasti pienen sopeutumisajan jälkeen oppii asumaan myös sisällä. Chicco voisi muuttaa Suomeen vaikka heti.
Jos joku teistä pennusta kiinnostuneista olisi halukas tarjoamaan kodin tälle hurmurille, niin toivoisin asiasta todella pikaista yhteydenottoa. Tässä vielä muutama kuva kaverista.
Ja tässä kuvia Chiccon isästä Bscubysta.
Jos joku teistä pennunkysyjistä siis olisi valmis ottamaan tällaisen hieman vanhemman pennun, niin olisin todella kiitollinen. Tai jos tunnette luotettavan perheen, joka olisi valmis yhteistyöhön. Ilman muuta olisin koiran ja perheen tukena alusta alkaen koiran loppuelämän ajan. Trimmaukset, näyttelyttämiset ja terveystutkimukset hoidettaisiin toki yhdessä, ja meiltä varmasti saa hoitopaikan lomamatkan ym. ajaksi. Hetken jo kävi mielessä, että ottaisin pojan itse, mutta sitten tulin järkiini; kyllä poika ansaitsisi saada enemmän tilaa ja toisaalta Sera olisi varmasti liian kovakourainen tällaisen nuoren innokkaan pojanklopin kanssa.
Laittakaa vakavaan harkintaan ja kertokaa, jos yhtään tuntuisi siltä, että kodissa olisi tilaa tällaiselle tulokkaalle! Ihan ventovieraille en tätä poikaa tarjoa, mutta ne teistä, jotka ovat saaneet linkin blogiini, kuulutte ilman muuta niihin, joita tämä vetoomus koskee.
