Julkistetaan nyt tännekin, että Peppi tosiaan astutettiin kolme viikkoa sitten. Kaikki ei tälläkään kertaa mennyt kuin Strömsöössä, täytyy todeta, että kyllä koirankasvattaja voikin joutua kaikenlaisten asioiden kanssa tekemisiin..
Laitetaanpa pieni kertaus vaiherikkaista tapahtumista:
1. Juoksu alkoi sunnuntaina 9.8.2015
2. Otettiin progesteronitesti maanantaina 17.8. (9. vuotopäivä) ja tulos oli 2,0 ng/ml, eli noususuuntainan, ovulaatiota sopisi odottaa ehkä ke-to-akselille
3. Käytiin ensimmäisen kerran Lobon luona keskiviikkona 19.8, Peppi käänsi hienosti häntää ja seisoi, Lobo oli todella innokas ja yritti heti astumista, mutta kokemattomuuttaan ei malttanut jäädä nalkkiin ja suurin osa tavarasta taisi tulla reisille
4. Käytiin torstaina 20.8. toisen kerran Loboa tapaamassa -> ei onnistunutta astumista, ensin Peppi seisoi ja käänteli häntäänsä, sitten turhautuessaan vähän kiukutteli ja sitten kun ei kiukutellut, niin tuli hutilaukaus, ja taas valui homma reisille
5. Otettiin Lobo mukaamme Kangasalle ja päätettiin yrittää torstaina iltamyöhään, ei astumista, taas Peppi kovinkin tarjosi, mutta Lobo ei yltänyt perille ja sitten Peppi alkoi tiuskia
6. Perjantaina 21.8. edelleen sama juttu.
7. Lauantaina 22.8. aamupäivällä tapahtui keskiviikon tasoinen melkein-onnistuminen. Ei siis edelleenkään nalkkiin, mutta ehkä jotain saattoi menä perillekin.
8. Lauantain toinen yritys, siitä ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, taas pestiin reisiä. Tässä kohtaa tuli mieleen, miksi Lobo ei jää nalkkiin, ja tajusin, että pienemmän
uroksen tarvitsee saada tukea takajalkojen alle. Kaivettiin ja rullattiin
valmiiksi vanhoja mattoja.
9. Lauantai-iltana parin tunnin latautumisajan jälkeen viimein tärppäsi! Lobo sai jalkojensa alle pari rullattua mattoa ja Peppi vaikutti vielä ihan yhtä suotuisalta kuin aiempinakin päivinä. Nyt Lobo malttoi pysyä selässä sen kiinnittymisvaiheen ja koirat olivat nalkissa parisenkymmentä minuuttia. Peppi parkaisi kyllä ihan kuuluvasti alussa, mutta lopun aikaa se oli ihan lunkisti ja meinasi kääntyä pitkälleen. Loboa piti kannatella, koska etenkään kääntymisen jälkeen sillä ei muuten olisi yltäneet takajalat maahan.
10. Sunnuntaiaamupäivä 23.8. oli edellisillan toisinto, nyt Lobo tiesi heti, miten sen kuuluu toimia ja astutus oli varsin helppo. Päätettiin olla tyytyväisiä tähän, ja jäädä odottamaan erittäin toivottuja tuloksia.
Sunnuntaina päätettiin viedä Lobo, Nube, Zeta ja Terhin Leo Porin Yyteriin hiekkarannalle juoksemaan ja uimaan. Oli tosi kiva reissu, josta tallentui kuvamateriaaliakin: http://comese.kuvat.fi/kuvat/Yyteri+2015/
Palautettiin Lobo kotiinsa maanantaina 24.8, väsyneenä ja onnellisena. Nämä neljä päivää osoittivat, kuinka kiva luonne Lobolla on. Se oli kaikissa paikoissa ja tilanteissa kuin kotonaan; rento, iloinen ja avoin. Pepin kanssa se oli varsin herrasmies, samoin Nuben, jonka kanssa olisi kyllä nuoren uroksen helppo kokeilla pientä painimatsia. Lobo sulautui helposti laumaamme ja tuli toimeen kaikkien kanssa.
Peppi sai perjantaina 28.8. herpesrokotteen. Varhaisultra on varattuna ensi viikon maanantaille 14.9. Pidetään kovasti peukkuja, että siellä elämää näkyisi!
