Olimme jo monta kuukautta aiemmin päättäneet, että Seraa ei enää kiusata isoilla leikkauksilla ja toipilasajoilla, sillä niitä sille oli kertynyt kaikki tai ei mitään-asenteensa takia jo liikaa, viimeinen operaatio tehtiin viime kesäkuussa, vain neljä kuukautta sitten Seran syötyä lelun palasen. Nyt keskiviikkona röntgenkuvauksen jälkeen ei olisi ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin kiireellinen avoleikkaus ja mahdollisen vierasesineen/tukoksen poisto. Ja meidän kaunis ja uskollinen Seramme ansaitsi paljon parempaa. Kipeä ja keskivaikeasti nivelrikkoinen vasen lonkka, jonka takia Sera oli jatkuvalla kipulääkityksellä, olisi tullut pian mietinnän aiheeksi ja hoitolinjoja olisi pitänyt miettiä todennnäköisesti uudestaan. Olimme saaneet jo melkein kolmen vuoden jatkoajan auto-onnettomuuden jälkeen. Siksi haluan ajatella:
Sera saapui silloin kun sitä kaikkein eniten tarvittiin ja poistui kun juhlissa oli vielä hauskaa.
Tätä surun ja ikävän määrää on mahdoton kuvailla. Kaikki seuraavat kuvat ovat muutamaa hetkeä ennen oireiden alkamista otettu. Niistä näkee, että Sera sai nauttia elämästä loppuun asti, juuri niinkuin se itse olisi toivonut. Tärkeintä, että Seralla ei ole enää kipuja eikä vaivoja, se on nyt vapaa. Lupasin Seralle eläinlääkärin lattialla sitä sylissäni silittäessäni, että nyt se saa tyhjentää kaikki roskikset ja syödä loppumattomia herkkuja niin paljon kuin koskaan pystyy. Enää ei ole lukkoja ovissa. Nauti pieni kulta kaikesta, olet sen ansainnut.
 |
| "Tulkaa jo!" (Seralla on tässä kuvassa käpy suussa) |
Sera elää edelleen sen jälkeläisissä ja toissakesänä se tuli jo mummoksi. Sera asuu myös kennelnimessäni Come Se, Seraa on kutsuttu jo vuosia tuollaisella lyhennetyllä Se:llä ja lukuisilla muilla lempinimillä. Ilman Seraa ei olisi Caraa tai Caran jälkeläisiä eikä muita ihania Italian, Ruotsin ja Sveitsin tuontikoiria perheitä ilahduttamassa enkä olisi tutustunut niin moniin hienoihin ihmisiin. Elämä olisi monin tavoin erilaista ja niin kovin paljosta on Seraa kiittäminen. Yritimme antaa sille mahdollisimman onnellisen elämän ja silti jäimme varmasti velkaa. Miten yksi koira voi olla niin kovin paljon.
Tyyntä ja levollista matkaa Ystävä. Meillä kaikilla on sinua niin kauhea ikävä.
FIN MVA TK1 TK2 BH Mandaraban Abracadabra "Sera" 17.3.2006 - 16.10.2013
 |
| Muutamia vuosia sitten, juuri tällaisena haluamme Seran muistaa |
