lauantai 21. tammikuuta 2012

Paksusti voidaan, vaan kuinka paksusti?

Eilen oli maksapäivä taas. Huomasin muuten, että maksan keittäminen on huomattavan paljon hajuttomampaa touhua kuin paistaminen. Ihminen on oppivainen! Käymme 5-6 kertaa päivässä ulkona, koska Caralla on vähän väliä joko pissa- tai kakkahätä. Onneksi sen ei tästedes tarvitse olla paria tuntia pidempään yksinään. Caran juominen on lisääntynyt, ja selväähän se tuossa tilanteessa onkin. Pennut ja maidontuotanto ottavat kyllä nesteestä osansa.

Vesi maistuu ja naama on koko ajan märkä.
Koska on lauantai, otimme taas mittanauhan esille. Nyt vatsanympärys reisien etupuolelta mitattuna on 61 senttiä ja kylkikaaren takaa 67 senttiä, eli vatsa kasvaa hyvinkin tasaiseen tahtiin. Nisät ovat vaaleanpunaiset ja tosi turvonneet, mutta maito ei vielä ole niihin laskeutunut. Caran kyljistä on tullut aika kovan tuntuiset ja pentujen potkut ovat voimistuneet edelleen. Välillä sitä oikein miettii, että miten ne sikiöpussit voivat kestää tuota riehumista, niillähän on jo kynnet ja kaikki! Tässä pieni hidastusvideo yhden kaverin temppuilusta.



Kaverit ja tuttavat ovat innokkaasti arvailleet pentujen lukumäärää. Kaikki ovat arvanneet vähintään viisi, ja viisi taitaakin olla yleisin veikkaus. No, tämä voi hyvinkin olla viimeinen lauantai ennen synnytystä. Ehkäpä ensi lauantaina tiedämme jo lukumäärän!